Testamentin laatiminen

Testamentin laatiminen. Lue opas testamentin laatimiseen. Vältät virheitä ja ongelmatilanteita. Lataa tai kopio testamenttipohjat.

1. Melkein kuka tahansa voi tehdä testamentin

Testamentin tekijän tulee pääsääntöisesti olla täysi-ikäinen. Sitä nuorempikin voi tehdä testamentin mikäli on tai on ollut naimisissa. Viisitoista vuotta täyttänyt voi määrä testamentilla omaisuudesta jonka hän on itse ansainnut. Testamentin tekijän tulee lisäksi olla psyykkisesti sellaisessa tilassa, että hän on kykenevä itsenäiseen tahdonmuodostukseen ja ymmärtää testamentin merkityksen. Testamentin todistajien on liitettävä maininta tästä omaan todistuslausekkeeseensa. Myös holhouksen alainen voi laatia testamentin. Lainsäädäntö lähtee siitä, että tärkein kriteeri on kykeneminen oman tahdon muodostamiseen.



 

2. Testamentin laatiminen

Testamentti tulee aina allekirjoittaa henkilökohtaisesti. Testamentin voi kirjoittaa joko itse, tai mikäli on vähänkin epävarma käyttää apunaan lakimiestä. Asiantun-tijan käyttäminen on perusteltua, mikäli omaisuutta on runsaasti, olosuhteet ovat vaikeat, tai olet epävarma siitä ketkä ovat perillisiäsi. Myös omaisuuden käyttöä koskevien ehtojen laatiminen saattaa edellyttää lakimiehen apua. Näin toimimalla varmistat viimeisen tahtosi toteutumisen.

 

3. Testamentin laatiminen: muotomääräykset

Vaikka testamentin sisältö on tekijänsä vapaan tahdon varassa, on sen tekeminen sidottu verrattain tiukkoihin muotomääräyksiin. Ellei määräyksiä noudateta, voidaan testamentti julistaa tehottomaksi. Suurin osa testamenttiriidoista perustuu juuri muotovirheisiin. Tämän vuoksi muotomääräysten tarkka noudattaminen on tärkeää. Näin toimimalla voimme varmistaa viimeisen tahtomme toteutumisen. Testamentti on aina tehtävä kirjallisesti ja se on allekirjoitettava omakätisesti. Kahden esteettömän todistajan on oltava yhtä aikaa testamenttia laadittaessa läsnä ja heidän on nimikirjoituksillaan todistettava testamentti. Todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti. Sen sijaan testamentin laatija voi itse päättää saavatko todistajat tietää myös testamentin sisällön.

Testamentista tulee lisäksi ilmetä sen laatimispäivä. Päiväyks tys tilanteessa, jossa perittävä on elämänsä varrella laatin Päiväyksen perusteella tiedetään, mikä niistä edustaa vainajan viimeistä tahtoa.

Lisäksi testamentista tulevat ilmetä sen laatijan riittävät henkilötiedot. Koska testa menttia ei tarvitse luovuttaa julkisesti nähtäville, ei henkilötunnuksen käytölle ole mitään estettä. Todistajien tulee merkitä nimikirjoituksensa lisäksi ammattinsa, asuinpaikkansa, todistamisen aika ja paikka, sekä kaikki sellaiset tiedot, joiden he katsovat vaikut tavan testamentin pätevyyteen. Näitä voivat olla mm. todistamistapahtumaan, muotomääräyksiin, testamentin tekijän henkilöllisyyden toteamiseen ja vapaaseen tahdonmuodostukseen liittyvät tekijät.

 

4. Todistajat

Todistajien tulee olla vähintään viisitoistavuotiaita ja henkisesti todistajiksi kyke neviä. Puolisoa, lähiomaista tai muuta henkilöä, jolle saattaa testamentista olla hyötyä, ei saa käyttää todistajana. Todistajien esteellisyys saattaa myös johtaa testa mentin tehottomuuteen.

 

5. Hätätilatestamentti

Hätätilatestamentti muodostaa poikkeuksen edellä mainituista säädöksistä. Se voidaan laatia mikäli tekijä on joko sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi estynyt tekemään muotomääräysten mukaista testamenttia. Hätätilatestamentti voidaan tehdä kahden esteettömän todistajan läsnäollessa suullisesti tai kirjallisesti ilman todistajia. Hätätilatestamentti on voimassa kolme kuukautta.



 

6. Testamentin laatiminen ja sisältö

Testamentin sisältö on vapaasti tekijänsä päätettävissä. Jotta viimeinen tahto kuitenkin toteutuisi halutulla tavalla, tulee sisällön olla mahdollisimman yksiselitteinen. Sisällöstä on käytävä selvästi ilmi kuka tai ketkä ovat testamentin saajia, eli kenelle omaisuus halutaan menevän. Lisäksi myös siirtyvä omai-suus tulee yksilöidä tarkkaan: mitä ja kuinka paljon kenellekin luovutetaan. Testamentti voidaan laatia niin yksityisen henkilön kuin yh-teisön hyväksi. Henkilöllä tarkoitetaan pääsääntöisesti eläviä ihmisiä, mutta myös syntymättömän lapsen hyväksi voidaan testamentti tehdä. Tällöin testamentista tulee ilmetä koska omaisuus lapselle luovutetaan ja miten sitä siihen saakka on hoidettava. Lisäksi on syytä huomioida, että oikeus testamenttiin ei periydy, mikäli siinä ei ole erikseen mainittu kenelle testamentti siirtyy, jos sen saaja on kuollut.

Testamentin tekijä voi testamentissaan määrätä omaisuuden saamiselle erilaisia ehtoja ja edellytyksiä. Nämä eivät saa kuitenkaan olla hyvän tavan vastaisia, eivätkä rajoittaa kohtuuttomasti testamentin saajan henkilökohtaista päätöksentekoa. Testamentin saamisen ehdoksi ei esimerkiksi voida asettaa avioliiton solmimista määrätyn henkilön kanssa. Testamentti voi sisältää lykkääviä ehtoja. Omaisuus voidaan luovuttaa määrätyn henkilön hallintaan hänen elinajakseen ja määrätä omaisuus henkilön kuoltua jollekkin toiselle, lopulliselle perinnönsaajalle.

Lisäksi voidaan käyttää purkavia ehtoja. Perinnön saamiselle voidaan asettaa edellytyksiä, joiden toteutumatta jääminen johtaa testamentin purkautumiseen. Lisäksi testamentti voi pitää silissällään erilaisia ohjeita ja määräyksiä omaisuuden käytön ja hoidon suhteen. Määräys on testamentin saajaa sitova, mikäli hän ottaa testamentin vastaan ja testamentattu omaisuus riittää ehdon toteuttami-seen. Jos saaja rikkoo määräyksiä, voidaan niitä vaatia kanteella täytettäviksi. Tulkintaongelmien välttämiseksi tulisi käyttää mahdollisimman yksinkertaisia ja selkeitä määräyksiä.

Mikäli testamentti tehdään järjestön hyväksi, eikä testamentin tekijä koe tärkeäksi antaa erityisiä ohjeita, järjestö voi käyttää varat sääntöjensä mukaiseen toimintaan. Tekijä voi kuitenkin halutessaan antaa määräyksen siitä, että varat on käytettävä määrättyyn kohteeseen, esimerkiksi hoitomenetelmien kehittämiseen. Kovin yksityiskohtaisia ohjeita annettaessa on kuitenkin syytä muistaa, että olosuhteet saattavat vuosien mittaan muuttua.

 

7. Testamentin muuttaminen tai peruuttaminen

Testamentin tekijä voi muuttaa tai peruuttaa testamentin milloin tahansa. Lupaus olla peruuttamatta testamenttia ei sido antajaansa. Muutos tai lisäys on kuitenkin tehtävä edellä mainittuja muotomääräyksiä noudattaen. Testamentin voi peruuttaa yksinkertaisesti hävittämällä sen.

Lisäksi on syytä muistaa, että uusi testamentti ei automaattisesti peruuta entisiä, mikäli siitä ei testamentissa ole yksiselitteistä mainintaa tai mikäli vanhaa testamenttia ei ole hävitetty.

 

8. Testamentin laatiminen: säilyttäminen

Testamentti tulee säilyttää varmassa paikassa kuten tallelokerossa. Varma säilytys on tärkeää paitsi testamentin säilymisen, myös se on helpon löydettävyyden kannalta perittävän kuoleman jälkeen. Ellei testamenttia löydetä se katsotaan peruutetuksi. Testamentin tahallinen hävittäminen muiden kuin testamentin tekijän toimesta on rangaistava teko, joka voi johtaa perintöoikeuden menetykseen. 14 15 Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehdystä testamentista voi tehdä yhteisölle ennakkoilmoituksen.

 

9. Testamentin toimeenpano

Testamentin tekijän kuoltua omaisuus siirtyy kuolinpesän haltuun. Pesän osakkaina ovat perilliset, testamentin saajat ja leski. Jäämistöstä tulee laatia perukirja kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perintöverotus suoritetaan perukirjan perusteella. Pesänselvityksen voivat tehdä joko sen osakkaat itse tai tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä. Selvitystä seuraa perinnönjako osakkaiden kesken, mikäli pesää ei jätetä yhteishallintoon tai lesken hallintaan.

Mikäli pesään sisältyy testamentti, tulee testamentin tekijän kuoltua käynnistää menettely testamentin pätevyyden selvittämiseksi. Testamentin saajan tulee todisteellisesti antaa testamentti tiedoksi kaikille perillisille. Tiedoksianto voidaan suorittaa ottamalla allekirjoitus testamenttiin liitettyyn tiedoksiantotodistukseen ja luovuttamalla perilliselle oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Tämä on tehtävä joko kahden esteettömän todistajan läsnäollessa tai haastemiehen välityksellä. Tiedoksianto tulee tapahtua kymmenen vuoden kuluessa testamentin tekijän kuolemasta tai testamenttiin perustuvan oikeuden alkamisesta. Tiedoksiannon yhteydessä perillisiltä voidaan pyytää erillinen hyväksymislausuma, jossa perilliset ilmoittavat, etteivät nosta moitekannetta. Mikäli lausuma saadaan kaikilta perillisiltä, voidaan perinnönjakoon ryhtyä ennen 6 kuukauden moiteajan päättymistä.

Perillinen voi moittia testamenttia laissa mainituin perustein. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta. Mikäli vain osa perillisistä nostaa kanteen, on testamentti muiden suhteen pätevä. Samoin on asian laita niiden testamentin saajien suhteen, joita vastaan moitekannetta ei ole nostettu. Moitekanteen perusteena voi olla mm. tekijän alaikäisyys, muotovirhe tai tekijän vajaa tahdonmuodostuskyky.

Katso myös



Kommentoi