Lakimääräinen perimysjärjestys Suomessa määrittelee, kuinka vainajan omaisuus jaetaan, mikäli hän ei ole laatinut testamenttia. Perimysjärjestys on säädetty perintökaaressa, ja se noudattaa tiettyä hierarkiaa perillisten kesken.
Perimysjärjestyksen pääpiirteet
Perimysjärjestys määräytyy sukulaisuussuhteiden perusteella ja jakautuu kolmeen pääluokkaan:
- Rintaperilliset – vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä. Mikäli lapsi on kuollut ennen perittävää, hänen osuutensa jaetaan hänen jälkeläisilleen.
- Vanhemmat ja heidän jälkeläisensä – jos rintaperillisiä ei ole, perintö siirtyy vainajan vanhemmille. Mikäli vanhemmat ovat jo kuolleet, perintö jaetaan heidän jälkeläisilleen, eli vainajan sisaruksille tai heidän jälkeläisilleen.
- Isän ja äidin suku – jos edellä mainittuja perillisiä ei ole, perintö jaetaan vainajan isän ja äidin suvun kesken. Ensin perivät isovanhemmat tai heidän jälkeläisensä, ja jos heitäkään ei ole, perintö siirtyy kaukaisemmille sukulaisille.
Aviopuolison asema
Aviopuoliso ei kuulu biologisiin perillisiin, mutta hänellä on oikeus perintöön lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti. Aviopuoliso perii puolisonsa kuoltua ensisijaisesti, ja mikäli vainajalla on rintaperillisiä, puoliso saa hallintaoikeuden koko omaisuuteen, mutta omistusoikeus menee rintaperillisille.
Testamentin vaikutus
Testamentilla vainaja voi määrätä omaisuudestaan toisin kuin lakimääräinen perimysjärjestys määrittelee. Testamentin tulee kuitenkin olla lain mukainen, ja se voi olla rajoitettu esimerkiksi lakiosan suojan vuoksi, joka turvaa rintaperillisten perintöoikeuden.
Lisätietoja
Lisätietoja lakimääräisestä perimysjärjestyksestä ja perintöasioista yleensä voi löytää esimerkiksi Suomen lainsäädännöstä tai asiantuntijoiden julkaisemista artikkeleista. Hyödyllisiä lähteitä ovat muun muassa:
On suositeltavaa kääntyä lakimiehen puoleen perintöasioissa, erityisesti jos perintötilanne on monimutkainen tai jos on tarvetta laatia testamentti.