Perinnönjako on prosessi, jossa vainajan jäämistö jaetaan perillisten kesken. Suomessa perinnönjaon periaatteet määräytyvät pääasiassa perintökaaren mukaan. Tässä artikkelissa käsitellään perinnönjaon keskeisiä periaatteita ja vaiheita.
Perinnönjaon perusperiaatteet
Perinnönjaossa noudatetaan ensisijaisesti vainajan tahtoa, joka on ilmaistu testamentissa. Mikäli testamenttia ei ole, noudatetaan perintökaaren säännöksiä. Perintökaari jakaa perilliset ensisijaisiin ja toissijaisiin perillisiin. Ensisijaisia perillisiä ovat vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä. Toissijaisia perillisiä ovat vainajan vanhemmat, sisarukset ja heidän jälkeläisensä, mikäli ensisijaisia perillisiä ei ole.
Perinnönjaon vaiheet
- Perunkirjoitus: Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tässä vaiheessa laaditaan luettelo vainajan varoista ja veloista.
- Ositus: Mikäli vainaja oli naimisissa, suoritetaan ensin ositus puolison kanssa. Tässä jaetaan aviopuolisoiden yhteinen omaisuus.
- Perinnönjako: Tämän jälkeen suoritetaan varsinainen perinnönjako, jossa vainajan omaisuus jaetaan perillisten kesken.
Testamentin vaikutus perinnönjakoon
Testamentti voi määrätä omaisuuden jaosta toisin kuin perintökaari. Testamentin on kuitenkin oltava lain mukainen, ja se voi olla haastettavissa, jos se syrjäyttää rintaperillisten lakiosan. Lakiosa on puolet siitä, mitä perillinen saisi, jos testamenttia ei olisi.
Perinnönjaon haasteet
Perinnönjako voi aiheuttaa erimielisyyksiä perillisten kesken. Jos perilliset eivät pääse sopimukseen perinnönjaosta, asia voidaan viedä tuomioistuimeen ratkaistavaksi. Oikeudenkäynti voi olla pitkä ja kallis prosessi.
Hyödyllisiä linkkejä
Perinnönjako on monivaiheinen prosessi, joka vaatii tarkkaa lain ja vainajan tahdon mukaista toimintaa. On suositeltavaa konsultoida asiantuntijaa, kuten lakimiestä, perinnönjaon suunnittelussa ja toteutuksessa.