Pesänjakaja on henkilö, joka nimetään hoitamaan kuolinpesän osakkaiden välistä perinnönjakoa. Pesänjakajan tehtävä on jakaa vainajan jäämistö perillisten ja testamentinsaajien kesken lain ja testamentin määräysten mukaisesti. Pesänjakajan nimeäminen on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa perillisten välillä on erimielisyyksiä tai kun perintöön liittyy monimutkaisia oikeudellisia kysymyksiä.
Milloin pesänjakaja nimetään?
Pesänjakaja voidaan nimetä, jos perilliset itse niin sopivat tai jos yksikään perillisistä sitä vaatii. Pesänjakajan nimeämistä voi myös ehdottaa testamentissa. Jos perilliset eivät pääse yksimielisyyteen pesänjakajan henkilöstä, käräjäoikeus voi nimetä pesänjakajan.
Pesänjakajan tehtävät
- Perunkirjoituksen toimittaminen: Jos perunkirjoitus ei ole vielä tehty, pesänjakajan tulee huolehtia sen toimittamisesta.
- Velkojen selvittäminen: Pesänjakajan on selvitettävä vainajan velat ja huolehdittava niiden maksamisesta ennen perinnönjakoa.
- Omaisuuden arvostaminen ja inventointi: Pesänjakajan on laadittava luettelo kuolinpesän omaisuudesta ja arvioitava sen arvo.
- Perinnönjako: Pesänjakajan tulee laatia perinnönjakosuunnitelma ja toimittaa perinnönjako perillisten hyväksyttäväksi.
Pesänjakajan valinta ja kelpoisuus
Pesänjakajan tulee olla tehtävään kelpoinen. Hänen tulee ymmärtää perintöoikeudellisia kysymyksiä ja olla puolueeton kaikkia perillisiä kohtaan. Usein pesänjakajaksi valitaan lakimies tai muu oikeudellisen alan ammattilainen, jolla on kokemusta perintöasioista.
Lisätietoa pesänjakajasta
Lisätietoa pesänjakajan tehtävistä ja valinnasta voi löytää esimerkiksi Suomen Lakimiesliiton sivuilta tai oikeusministeriön julkaisuista. Nämä lähteet tarjoavat kattavaa tietoa perintöoikeudesta ja kuolinpesän hallinnasta.